Muistan, että jossain oli kesä jonka salamat
tulivat kolmen naisen keittiöstä.
Oli niin kuuma, että pienet oravat katolla
etsivät vapautusta ja sukelsivat ränniä pitkin varmaan kuolemaan.
Löysin niitä kellumasta vesisaavista ja hautasin suolle silmät auki
tuijottamaan ajan kulumista ja odottamaan.
Muistan, että siellä jossain rakensin
maaseudulle kerrostalomaisemaa, jossa yksi talo oli väärinpäin
rakensin itseäni ja odotin.
Mahdottoman mielenkiintoinen tämä runo. Siis rakennetaan maaseudulle kerrostalomaisemaa…
Kiitos! Hauskaa, että mietityttää