Muistan, että jossain oli kesä jonka salamat
tulivat kolmen naisen keittiöstä.
Oli niin kuuma, että pienet oravat katolla
etsivät vapautusta ja sukelsivat ränniä pitkin varmaan kuolemaan.
Löysin niitä kellumasta vesisaavista ja hautasin suolle silmät auki
tuijottamaan ajan kulumista ja odottamaan.
Muistan, että siellä jossain rakensin
maaseudulle kerrostalomaisemaa, jossa yksi talo oli väärinpäin
rakensin itseäni ja odotin.

Runotorstain 212. haaste: odotus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s