Kirjoitan tähän talon ettei syksy
olisi liian kylmä ettei hetki
olisi niin koditon
vain rikkailla on kerrostaloasunto
he soittelevat toistensa ovikelloja tai
kuuntelevat pianoita pim pom pim pom minä kuuntelen
nojailevat parvekkeiden kaiteisiin
tuolla tuo ja tuo ja tuo ja tunnenko tuon
tarjoavat taivaankokoisia muistoja ja
ovisilmät valvovat unta
ympärillä kaupunki
eikä kukaan ole yksin eikä kukaan
eikä kukaan
Hieno mielikuva “Kirjoitan tähän talon”
Minäkin pidin erityisesti tuosta alusta, ekasta säkeistöstä, ja sitten ihan lopusta, kahdesta viimeisestä säkeestä.
Idyllinen kuva kerrostaloasumisesta.!?
Sellaista on kotona ja naapöurissa. Yksin muistoissa.
Ihana, kiitos
Kiitos kommenteista! Lapsena kadehdin niitä, jotka asuivat kerrostalossa.
ei kotia ilman taloa! hyvä oivallus, kerrostalojen ovisilmät ja alaovien koodit todella vartioivat unia.